rakennusteollisuuden tuottavuus suomessa

Rakennusalan toimijoiden näkemyksiä laatuongelmista

Rakennusteollisuus RT ja kova laatu

Rakennusteollisuus RT on nostanut esille rakentamisen laatuvirheitä ja tuottanut muutamia oppaita laadukkaamman rakentamisen puolesta. Rakentamisen Laatupolku on säälittävä esitys, kun sitä tarkastelee rakennusalan asiantuntijan näkökulmasta.

Rakentamisen Laatupolun avulla ei varmuudella ratkaista rakennusalan laatuongelmia, mutta asiakkaiden palvelukokemusten kehittäminen on ollut Rakennusteollisuuden ensisijainen tavoite.

Käytännössä palvelukokemus tarkoittaa sitä, että rakennusliikkeiden henkilökuntaa koulutetaan asiakkaiden manipulointiin, korjausten kanssa viivyttelyyn ja viime kädessä enemmän tai vähemmän hienovaraiseen uhkailuun esimerkiksi vakuuksien palauttamiseen liittyen tai korjauskuittausten hyväksymiseen.

Pelkästään kuuntelemalla asiakasta ei lopputuotteen rakennusvirheitä korjata, ainoastaan tekemällä kerralla kaikki ajallaan valmiiksi ja virheettömäksi.

Kova laatu on asiakkaille ja loppukäyttäjille tärkeämpää kuin urakoitsijan osallistuminen asiakkaan murheisiin, huoliin ja luottamuspulaan liittyvään manipuloivaan keskusteluun.

Rakentamisen Laatu RALA ja toiminnan laatu

RALA keskittyy tarjoamaan yrityksille palveluita, joilla ne pystyvät osoittamaan toimintansa laadukkuutta. Myönnettyjen pätevyyksien ja sertifikaattien avulla pyritään varmistamaan, että asiakasyritykset täyttävät vaaditut kriteerit, jotka ovat laadukkaan rakentamisen perusta.

Kriteereissä painotetaan yritysten teknistä osaamista, yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttymistä, talouden tilaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

Tilaajat voivat siis vertailla urakoitsijoiden laaduntuottokykyä, mutta todellinen kova laatu ei ole sen kautta arvioitavissa, joka on tilaajien ja loppukäyttäjien ensisijainen kiinnostuksen kohde, joten rakentamisen laatua se ei ole todellisuudessa edistämässä.

Suomessa ei ole sellaista tilaajia puhtaasti edustavaa organisaatiota, joka olisi vaatimuksissaan tinkimätön myös kovan laadun suhteen ja haluaisi myös edistää korkeaa laatua sekä palvelukokemusta.

Kovan laadun vaatiminen on Suomessa jäänyt yksittäisten organisaatioiden, projektien ja henkilöiden satunnaisiksi taisteluiksi rakennusliikkeiden kanssa eikä muutosta ole näköpiirissä, koska se vaatisi olennaisia muutoksia viranomaismenettelyihin ja rakennusalan luutuneisiin asenteisiin.

Työmaan laatu Rakennusliiton jäsenten näkökulmasta 2017 joulukuussa

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät ongelmat rakentamisen laadussa ovat:

työn suorittamiseen liittyvä kiire 53%
kosteuteen ja olosuhteisiin liittyvät tekijät 9%
materiaalien sopimattomuus ja suojauksen puute 7%
ulkomaiset työntekijät ja kieliongelmat 6%
suunnitelmien puutteellisuudet 6%
valvonnan puute 5%
työnjohdon osaamattomuus 4%
välinpitämättömyys 3%
puutteellinen ammattitaito 3%
aliurakkaketjut ja kilpailuttaminen 3%
puutteellinen tiedonkulku 2%

 

Tutkimuksen tulosten perusteella parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua ovat:

työn tekemiselle enemmän aikaa 40%
ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen 17%
valvonnan lisääminen 14%
suomalaisten työntekijöiden lisääminen 11%
asennemuutos ja motivaation parantaminen 4%
aliurakoinnin vähentäminen 4%
palkkatason nostaminen 3%
tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen 3%
materiaalien kehittäminen 3%
sääsuojien yleisempi käyttö 2%

 

Edellä esitetyn perusteella on helppo olla samaa mieltä. Muutos lähtee kuitenkin liikkeelle ainoastaan silloin, kun yritysten omistajat ja ylin johto ovat sen takana ja he ovat aktiivisia toiminnan kehittämisen suhteen.

Rakennusvirheistä oppimisesta lyhyesti

Rakennuslehdessä olevan artikkelin viesti pörssiyhtiön laatupäällikön lausumana on lyhyesti seuraava ”Toiminnan kehitystä ajatellen negatiivinen palaute on tärkeämpää kuin positiivinen”.

Positiivinen palaute kertoo vain sen, mitä tietää jo ennalta. Negatiivinen palaute on se, mistä otetaan opiksi”. Lisäksi merkille pantavaa on se, että virheiden top 10 -listoilla ovat edelleen samat asiat kuin 20 vuotta sitten. ”Tämä kertoo siitä, ettei rakennusala ole juuri kehittynyt verrattuna muuhun teollisuuteen.

Edellä esitetty on alaa vuodesta 1980 alkaen seuranneena valitettavasti täysin totta, koska rakentamisen dokumentoinnissa on keskitytty ensisijaisesti virheiden esittämiseen.

Virheiden esittämisen avulla kukaan ei todistettavasti ole oppinut mitään merkittävää, koska samat virheet toistuvat vuosikymmenestä toiseen kuin liukuhihnalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*