YLEISIMMÄT RAKENNUSVIRHEET ASUINKERROSTALOISSA VUOSINA 2010–2025
JOHDANTO
Suomessa yleisimmät rakennusvirheet asuinkerrostalojen rakentamisen on ollut 2010-luvulla paljon esillä. Rakennusvirheellä tarkoitetaan rakennusprosessissa syntynyttä poikkeamaa suunnitelmista tai hyvistä rakennustavoista, joka voi heikentää rakenteiden kestävyyttä tai asumisen laatua.
Rakennusvalvontaviranomaiset tarkastavat lain minimivaatimusten täyttymistä, mutta rakentamisen laatuvirheiden ehkäisy ja korjaus on ensisijaisesti rakennuttajan ja urakoitsijan vastuulla.
Viranomaistahot ja vakuutusyhtiöt ovat kiinnittäneet huomiota toistuviin ongelmiin; esimerkiksi FISE Oy ylläpitää rakennusvirhepankkia tyypillisistä virheistä oppimiseksi.
Myös pakollinen rakennusvirhevakuutus eli 10 vuoden suorituskyvyttömyysvakuutus on käytössä suojaamassa ostajia siltä varalta, että rakennusliike ei pysty virheitä ja puutteita korjaamaan.
Tässä ovat yleisimmät rakennusvirheet sekä niiden seuraukset asuinkerrostaloissa vuodesta 2010 alkaen.
YLEISIMMÄT RAKENNUSVIRHEET
MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTYS JA VESIVAHINGOT
Märkätiloissa (kylpyhuoneet, saunat, wc-tilat) esiintyy eniten rakennusvirheitä. Tyypillinen ongelma on lattiakaatojen virheellinen toteutus – lattian kallistus on puutteellinen, jolloin vesi ei valu kaivoon vaan jää seisomaa. Useiden kaupunkien rakennusvalvojien mukaan juuri pesuhuoneiden lattioiden kaadot ovat yleisin huomautusten syy uudisrakennuksissa.
Tähän liittyen myös puutteet vedeneristyksessä ovat vakavia: jos lattian tai seinien vesieristys kalvon läpiviennit (putket, viemärit, lattiakaivot) on tehty huolimattomasti, vesi pääsee rakenteisiin vedeneristeen alle. Tällöin kosteus jää piiloon rakenteisiin ja voi ajan myötä aiheuttaa homevaurioita.
Märkätilojen virheet ovat toistuvasti kärkisijoilla laadunvalvontaraporteissa.
Esimerkiksi Pohjola Rakennus listasi kylpyhuoneiden kaatovalujen ongelmat yhtiön asuntotuotannon yleisimpien takuukorjausten syyksi.
Myös laatoitustöissä ilmenee puutteita, koska laattojen kiinnityslaasti saattaa olla väärää tai kovettunutta, mikä johtaa laattojen halkeiluun ja irtoamiseen.
Lisäksi laattojen saumojen virheet ovat yleisiä ja sisältyivät rakennusvirheiden top-10 -listalle.
Vesieristyksen virheet eivät aina näy heti päällepäin, mutta voivat ilmetä muutaman vuoden kuluessa kosteusläikkinä seinissä tai lattian turpoamisena.
Erään eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevaurioita esiintyykin arviolta 6–9 %:ssa kerrostalojen kerrosalasta Suomessa mikä osoittaa ongelman laajuuden.
Kosteusvaurioiden seuraukset voivat olla mittavia: rakenteiden korjauskulut ja terveyshaitat esimerkiksi hometalo-oireet kasvavat nopeasti.
ILMANVAIHTO- JA LVI-JÄRJESTELMIEN ONGELMAT
Ilmanvaihtojärjestelmän virheet ovat 2010-luvun kerrostaloissa yleisiä, joskin usein helposti korjattavia. Uusissa asunnoissa on lähes poikkeuksetta koneellinen ilmanvaihto, jonka säätöjen epätasapaino kuuluu yleisimpiin luovutusvaiheen puutteisiin.
Pohjola Rakennuksen mukaan ilmanvaihdon säätöjen korjaus on yksi kymmenestä yleisimmästä takuukorjausten aiheesta. Säätämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa vedontunnetta, huonoa sisäilmaa tai huurtuvia ikkunoita.
Esimerkiksi ikkunoiden huurtuminen kylmillä pinnoilla kuuluu myös yleisvirheisiin.
Ääritapauksissa puutteellinen ilmanvaihto johtaa kosteuden tiivistymiseen sisäilmaan ja edelleen rakenteisiin, mikä on yksi merkittävä kosteusvaurioiden syy.
Myös muissa LVI-järjestelmissä on havaittu toistuvia virheitä. Putkivuodot olivat Pohjola Rakennuksen listalla toisena heti märkätilojen kallistusongelmien jälkeen.
Uusissa kerrostaloissa putkivuotoja voi ilmetä esimerkiksi käyttövesiputkien liitosvuotoina tai viemäreiden ongelmina.
Rakennusaikana tapahtuneet virheet, kuten betonin valuminen viemäriputkiin ovat johtaneet joissain tapauksissa, että kerrostalon viemärit tukkeutuivat heti käyttöön otettaessa aiheuttaen pahoja vesivahinkoja alempien kerrosten asuntoihin.
Tyypillisiä LVI-asennusvirheitä ovat myös puutteelliset putkien kannakointi ja kaadot: jos viemäriputki ei ole riittävästi tuettu, liitokset voivat pettää.
Samoin viemäriputkien painumat esimerkiksi routimisen tai tuennan puutteen vuoksi aiheuttavat väärän kaadon, mikä lisää tukosten ja vuotojen riskiä.
Ilmanvaihdon osalta 2010-luvulla on havaittu myös eräitä suunnitteluvirheitä. Esimerkiksi energiatehokkuuden kiristyessä talot ovat hyvin tiiviitä, mutta jäähdytyksen puute on ongelma.
Monissa kerrostaloissa ei ole jäähdytystä, jolloin asunnot voivat olla kesällä tukalan kuumia, mutta se ei sinänsä ole rakennusvirhe. Se vaikuttaa kuitenkin asumisviihtyvyyteen etenkin vanhemman väestön suhteen.
Varsinaisena virheenä voidaan pitää IV-kanavien eristämättä jättämistä kylmissä tiloissa. Mikäli yläpohjan ilmanvaihtokanavat jätetään eristämättä, ne voivat kondensoida vettä tai jopa jäätyä talvella.
Tällaiset virheet voivat johtaa kosteuden tiputteluun rakenteisiin tai hajuhaittoihin viemärin tuuletusputkien jäätyessä.
RAKENNEOSIEN JA RAKENTEIDEN YLEISIMMÄT RAKENNUSVIRHEET
Rakenteellisissa vaiheissa tapahtuvat virheet voivat ilmetä mm. halkeamina, painumina tai liitosten vuotamisena. Pohjola Rakennuksen mukaan uudehkojen talojen seinien ja kattojen halkeamat kuuluvat yleisimpiin havaittuihin virheisiin takuuaikana.
Tyypillisesti kyse on esimerkiksi betonirakenteiden kutistumishalkeamista tai rakennuksen vähäisestä painumisesta, mutta joskus halkeamat voivat johtua virheistä perustustöissä.
Perustusvaiheen virheet olivat ongelma erityisesti 2000-luvun alun kiivaan rakennusbuumin aikaan, mutta niitä ilmenee edelleen.
On tapauksia, joissa perustusten mittavirhe tai puutteellinen maaperän vahvistus on johtanut rakenteiden painumiin ja halkeiluun. Perustusten painuminen voi pahimmillaan vaurioittaa kantavia rakenteita ja vaatia kalliita korjauksia.
Kerrostalojen julkisivurakenteissa tavataan myös laadun puutteita. 2010-luvulla yleistyneet eristerappausjulkisivut (lämpöeristeeseen tehty rappaus) ovat osoittautuneet melko herkiksi vaurioille.
Julkisivupintaa rikkovat elementtien saumat, liikuntasaumat ja pellitykset ovat kriittisiä kohtia – vesivuodot julkisivuliitosten ja pellitysten virheellisestä toteutuksesta ovat eräs 2010-luvun tyypillinen ongelma..
Rakennukset itsessään ovat nykyisin rakenteiltaan hyviä, mutta viimeistelyn detaljivirheet julkisivuissa esimerkiksi ikkunapeltien kallistukset, seinä-elementtien liitosten tiivistys voivat päästää vettä rakenteisiin ja aiheuttaa paikallisia kosteusvaurioita.
Yläpohja- ja kattorakenteissa riskikohtia ovat katon läpiviennit ja tuuletus. Joissain kohteissa on havaittu, että yläpohjan tuuletusväli on liian pieni, mikä voi johtaa kostean lämpimän ilman tiivistymiseen aluskatteelle ja homeongelmiin yläpohjassa..
Samoin esimerkiksi kattoikkunoiden ja läpivientien tiivistyksen puutteet aiheuttavat kattovuotoja. Näitä on pyritty ehkäisemään paremmilla asennusohjeilla, mutta edelleen vesikattojen vuodot ja autokansien vuodot kannen vesieristeen pettäessä ovat rakentajien virheluetteloissa kärkisijoilla.
Kattovuotojen seurauksena yläpohjan eristeet kastuvat ja rakenteisiin voi kehittyä homevaurio. On myös raportoitu tilanteita, joissa lumikuorman paino on painanut kevyttä kattoa notkolle tai rikkoen vedeneristystä.
Tällaiset tapaukset ovat harvinaisempia, mutta mahdollisia virheellisissä rakenneratkaisuissa.
VIIMEISTELY- JA KÄYTTÖÖNOTTOVAIHEEN PUUTTEET
Moni rakennusvirhe liittyy vasta rakennuksen valmistumisvaiheeseen ja näkyy asumisessa käytännön harmina. Pintakäsittelyjen ja sisustuksen virheet ovat tavallisia, koska uusissa asunnoissa voi olla naarmuja lattiapinnoissa, kolhuja seinissä tai maalausvirheitä.
Pohjola Rakennuksen listalla tällaiset pintojen sotkut, kolhut ja naarmut olivat sijalla 5 yleisimpien virheiden joukossa.
Ne johtuvat usein rakentamisen kiireestä loppumetreillä, koska kilpailu ja tiukat aikataulut johtavat välillä siihen, että viimeistely jää vajaaksi.
Kuluttajaliiton mukaan 2000-luvun lopulla nähtiin tapauksia, joissa uusista asunnoista puuttui vielä luovutushetkellä mm. kalusteita tai laitteita, kuten pattereita tai WC-istuimia.
Tällaiset ääriesimerkit ovat 2010-luvulla vähentyneet, mutta pienempiä viimeistelyn puutteita löytyy yhä lähes jokaisesta kohteesta ennen vuositarkastusta.
Toiminnallisia pikkuvikoja ilmeni myös runsaasti: ovien ja ikkunoiden säätötarpeet nousivat yleisiksi korjauskohteiksi.
Esimerkiksi parvekkeen ja portaikon ovet voivat hankautua tai sulkeutua huonosti ilman huolellista säätöä, ja ikkunoiden heloitukset saattavat vaatia jälkikiristystä.
Uusissa kerrostaloissa on myös usein parvekelasitukset, joiden toimintahäiriöt (esim. lukituksen ja liukukiskojen ongelmat olivat yksi kymmenestä yleisimmästä virheestä Pohjola Rakennuksen mukaan.
Nämä virheet eivät yleensä aiheuta rakenteellista vahinkoa, mutta heikentävät asukkaan kokemaa laatua ja vaativat huoltohenkilöstön käyntejä heti rakennuksen valmistuttua.
TILASTOTIETOA JA MUUTOKSET VUOSIEN VARRELLA
Yleisimmät rakennusvirheet ovat vaikeasti tarkasti tilastoitavissa, mutta eri lähteet osoittavat niiden olleen 2010-luvun alkupuolella merkittävä ongelma.
Espoon rakennusvalvonta raportoi jo 2008, että uudiskohteista jopa joka kolmannessa löytyi huomautettavaa rakennusvaiheessa.
Kuluttajaliitto neuvoi päivittäin uusia asunnonostajia monien virheiden selvittelyssä tuolloin 2010-luvun edetessä rakentajat alkoivat kiinnittää enemmän huomiota laatuun.
Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n laaturyhmässä toimiva Juha Metsälä korosti vaatimustason nostamista ja asennemuutosta laadun parantamiseksi.
Joissain asiakastyytyväisyyskyselyissä havaittiin, että valitusten määrä kääntyi laskuun 2010-luvun loppupuolella palautteen perusteella tehtyjen parannusten ansiosta.
Uusien asuntojen ostajat ovat myös järjestäytyneet pitämään ääntä virheistä. Yli 30 taloyhtiön ryhmä vaati 2020-luvun taitteessa rakennusliikkeitä kantamaan vastuunsa ja virhelistojen julkistamista autojen “takaisinkutsujen” tapaan.
Ympäristöministeriö valmistelikin lakimuutoksia rakennusalan käytäntöjen parantamiseksi näiden tapausten myötä.
Rakennusvirheiden tyyppijakaumassa on havaittavissa jonkinlaista muutosta: vanhat 1900-luvun riskirakenteet, kuten valesokkeli tai huonot vesikatot eivät esiinny uusissa 2010-luvun taloissa.
Tilalle on tullut uusien tekniikoiden ongelmia esimerkiksi edellä mainitut eristerappaukset ja koneelliset talotekniikkajärjestelmät.
Myös energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen on tuonut haasteita kosteudenhallintaan: entistä tiiviimmät rakenteet kestävät hyvin aikaa, kunhan kosteus pidetään hallinnassa rakennusaikana.
Tämä on ymmärretty alalla, ja mm. Kuivaketju 10 -toimintamalli otettiin käyttöön 2010-luvun lopulla varmistamaan, että rakennusvaiheessa noudatetaan kosteudenhallintasuunnitelmaa.
Virheiden ennaltaehkäisyyn on panostettu koulutuksella ja työmaavalvonnalla.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on jakanut parempia ohjeita märkätilarakentamiseen ja monet rakennusliikkeet tekevät sisäisiä auditointeja yleisimpien virheiden karsimiseksi.
On kuitenkin huomattava, että rakennusvirheitä tapahtuu jatkuvasti edelleen.
Vakuutusyhtiö Fennia raportoi, että vuonna 2021 Suomessa sattui lähes 35 000 vuotovahinkoa, mikä on noin 95 tapausta päivässä, mukana tosin myös vanhempien rakennusten vahinkoja.
Yleisimmät syyt näille olivat putkistojen viat ja rakenteelliset vuodot. Vaikka uudet kerrostalot eivät dominoi tilastoa, jokainen rakennusvirhe, joka johtaa vesivahinkoon, voi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen kustannukset taloyhtiölle.
Uusille asunnoille tyypillisempiä ovat pienemmät laatupoikkeamat, jotka korjataan 1-2 vuoden vuositarkastuksen yhteydessä.
Rakennusliikkeet pitävät näitä takuukorjauksia nykyään osana prosessia ja pyrkivät oppimaan niistä.
Esimerkiksi Pohjola Rakennuksen keräämän datan mukaan yleisimmät virheet on nyt tunnistettu ja pyritään työmailla ehkäisemään.
Seuraavassa kappaleessa on havainnollistettu keskeiset rakennusvirhetyypit, niiden arvioitu yleisyys sekä potentiaaliset seuraukset kerrostalokohteissa:
YHTEENVETO
Märkätilan vedeneristysvirheet
Puutteelliset lattiakaadot, huonot sauma- ja läpivientityöt kylpyhuoneissa. Erittäin yleisiä (top 10 -virheissä; useita kertoja/vuosi per rakennusvalvonta). Vesi pääsee rakenteisiin → kosteus- ja homevaurioita ja asunnon käyttö estyy korjausten ajaksi.
LVI-vuodot
Putkivuodot, viemäriliitosten pettäminen, käyttövesiputkien vuotavat liitokset. Melko yleisiä ja uusissa harvemmin kuin vanhoissa. Takuuajan korjauksissa usein toistuva syy.
Vesivahinko asuntoon tai rakenteisiin, pitkät kuivatus- ja korjaustyöt ja kustannukset kymmeniä tuhansia euroja.
Ilmanvaihdon ja sisäilman viat
Ilmanvaihdon puutteellinen säätö, kanavien eristämättömyys, heikko ilmanvaihto. Yleisiä lähes jokaisessa uudiskohteessa hienosäätöä tarvitaan; IV-säädöt top 10 -listalla.
Virheiden seurauksi ovat tunkkainen sisäilma, veto, kuumuus, kosteuden kertyminen, kondenssi ilmanvaihtojärjestelmään ja mikrobiriskit.
Rakenteelliset virheet
Halkeamat seinissä, väärin tehdyt liitokset julkisivussa, perustuksen painumat. Kohtalaisen yleisiä kosmeettisina; vakavat virheet ovat harvinaisia yksittäistapauksia.
Halkeamat heikentävät viihtyvyyttä, liitosvuodot aiheuttavat paikallinen vaurioita ja perustuksen pettäminen aiheuttaa laajoja ja kalliita korjauksia.
Viimeistely- ja varusteluvirheet
Pintavirheet, ovien/ikkunoiden säätöpuutteet, kalusteiden asennusvirheet. Hyvin yleisiä ja käytännössä jokaisessa uudessa asunnossa pienehköjä viimeistelypuutteita.
Ovien ja ikkunoiden huono toiminta ovat yleensä nopeasti korjattavia, mutta heikentävät luottamusta laatuun